lauantai 26. tammikuuta 2013

Go Kaisa!

Sanoisinko, että on melkoisen huvittavaa, että naisten 10 kilometrin vapaan hiihtotavan Suomen Mestaruuden voittaa ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen. Suomen "johtava" vapaan hiihtotavan nainen Riitta-Liisa Roponen oli toinen häviten Kaisalle lähes 8 sekuntia. On kyllä kova muija tuo Mäkäräinen!

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Näin sulatan pakastimen

Tässä viralliset, myös strömsseille ja uusavuttomille soveltuvat ohjeet pakastimen sulatukseen:

  1. Valitse sulatukseen sellainen päivä, että pakkasta on vähintään 15 astetta. Jos tämä ei ole mahdollista, osta sellainen pakastin jossa on automaattisulatus. Aikaa on syytä varata useampi tunti, itselläni meni sulatukseen yhteensä kuusi tuntia.
  2. Tyhjennä pakastimen sisältö esim. ostoskoreihin ja/tai pyykkikoreihin ja vie ne parvekkeelle tai pihalle. Heitä liian vanhat tuotteet pois (muista lajittelu!). Huolehdi, että tuotteet ovat suojassa linnuilta/koirilta/kissoilta/hiiriltä/susilta/karhuilta (tässä tyyli vapaa). 
  3. Ota pakastimesta irtoavat korit/laatikot/luukut irti (tarkista, että ne saa myös takaisin paikoilleen) ja raahaa ne kylppäriin odottamaan pesua. 
  4. Mikäli sinulla on pystypakastin, vuoraa sen ympäristö pyyhkeillä.Jos pakastimessa on vedenkeräyskouru, asenna se (oikein) paikalleen ja laita kourun päähän sopiva astia, johon sulamisvedet voivat valua. Jos kourua ei ole, laita paksu pyyhe pakastimen alimmalle hyllylle. Mikäli sinulla on arkkupakastin, laita pakastimen pohjalle monta paksua pyyhettä. Varaa myös kuivauspyyhkeitä riittävä määrä (paljon), erityisesti jos pakastin on todella jäinen.
  5. Sammuta pakastin. Mikäli jääkaapilla ja pakastimella on yhteinen virtakytkin, ota jääkaapista herkimmin pilaantuvat tuotteet kylmälaukkuun, mielellään sellaiseen, joka toimii verkkovirralla.
  6. Jos haluat (ja uskallat) jouduttaa pakastimen sulatusta, voit laskea pariin kolmeen kattilaan kuumaa vettä ja laittaa ne pakastimen hyllyille/pohjalle. Laita pakastimen ovi/kansi kiinni n. kymmeneksi minuutiksi, että kuuma höyry vaikuttaa, tarkista tulos, poista irronneet jääkökkäreet. Toista tarvittavan monta kertaa ja vaihda välillä vettä, jos se ehtii jäähtyä (tämä voi vaatia jopa kymmenen toistoa, ehkä enemmänkin. VARO ETTET LÄIKYTÄ KUUMAA VETTÄ, VOIT SAADA PALOVAMMOJA! 
  7. Jossain välissä pese pakastimen korit ja luukut kylppärissä. Helpoin tapa on sumutta suihkupullosta pesuainetta niihin ja huuhdella sen jälkeen suihkulla. Jos tahrat ovat tiukassa käytä pesusientä tahrojen poistoon. 
  8. Muista tarkkailla, että sulamisvedet eivät valu pitkin lattioita, vaihda kastuneet pyyhkeet kuiviin.
  9. Kun pakastin on kokonaan sulanut, kuivaa se kunnolla ja pese se kunnolla miedolla pesuaineella (vaikkapa astianpesuaine). Anna lopun kosteuden haihtua pakastimesta n. puoli tuntia pesun jälkeen ovi/kansi auki. 
  10. Laita pakastimen luukut, korit ja laatikot paikalleen.
  11. Laita pakastin päälle ja laita sisään lämpömittari, jos pakastimessa ei sitä ole valmiina. Kun lämpötila on painunut alle 10 miinusasteen, voit palauttaa pakastimen sisällön omalle paikalleen.
  12. Pese hommassa käyttämäsi pyyhkeet välittömästi operaation suorittamisen jälkeen, älä missään nimessä unohda niitä mytyksi johonkin kylppärin nurkkaan homehtumaan!
  13. Bueno, homma hoidettu toivottavasti ilman suurempia vaurioita! Voit onnitella itseäsi ja palkita haluamallasi tavalla. 
Mikäli näistä ohjeista huolimatta onnistut sähläämään tämän homman, en ota vastuuta, mutta itse pesunkestävänä strömssinä onnistuin näillä konsteilla, joten väitän kuitenkin, että siinä vaiheessa olet jo toivoton tapaus!

lauantai 19. tammikuuta 2013

Lupaus

Minä lupaan ja vannon, että tästä lähtien sulatan pakastimen joka ikinen vuosi tunnollisesti, enkä "unohda" asiaa neljäksi vuodeksi... Jumalauta, olen sulattanut meidän pakastinta kohta kolme tuntia kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta silti se on osittain edelleen hirveässä jäähyhmässä! Muutama juttu oli jumahtanut kiinni siihen jäähän ja ne odottelevat edelleen vapautumistaan sen kahleista. Onneksi ulkona on niin paljon pakkasta, ettei tarvitse huolehtia noiden takaisin työnnettävien tuotteiden säilymisestä!

Mutta kyllä pitää taas ihmetellä jääkaappimme suunnittelijaa. Pakastin ja jääkaappi ovat saman virtapainikkeen alla, joten minun piti myös sammuttaa jääkaappi ja ladata ne tuotteet kylmälaukkuun (joka onnneksi toimii verkkovirralla), että saan sulatettua pakkasen! Eihän siinä taas ole mitään järkeä!

Pitää mennä jatkamaan operointia, palaan asiaan (ehkä), kun homma on valmis ja viinilasi kourassa!

lauantai 12. tammikuuta 2013

Murhetta maailmassa

Tiistaina puhelimeeni kilahti viesti: ystäväni oli siirtynyt pilvenreunalle meitä katselemaan. Kuolema ei tullut millään tavalla yllätyksenä, mutta silti se pysäytti, sillä se on niin väärin: ei 28-vuotiaan miehen kuulu kuolla ns. vanhojen ihmisten sairauteen: syöpään! Ei myöskään 30-vuotiaan naisen kuulu jäädä leskeksi ja kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi! Eikä lasten kuulu menettää isäänsä 2- ja 4-vuotiaina! Ei vain kuulu!

Tiedän, että ystävälleni kuolema oli lopulta helpotus, sillä hän oli taistellut sairautta vastaan jo kymmenen vuotta ja jo viime kesänä tavatessamme hän varmaan tiesi, että loppu on lähellä, koska sanoi, että aikoo elää kuin viimeistä päivää, niin pitkään kuin pystyy. Ja niin hän tekikin. Viimeksi näin hänet elokuussa,  ystäväpariskunnan häissä ja vaikka hän oli jo todella sairas, hän juhli kanssamme aamuneljään. Saattaessani häntä taksiin, hän halasi minua ja kiitti minua ystävyydestäni. Muisto nostaa joka kerta kyyneleet silmiin, niin nytkin.

Rakkaan ystäväni Samin muistolle:

Niin tuli aamu ja hiljalleen,
saapui noutaja pinnalle maan.
Otti kädestä ihmisen väsyneen,
ylös johdatti hiljalleen.
Ei itkeä saa vaan muistetaan,
kipu jäänyt on pinnalle maan.
Nyt muistoaan syömmissäin vaalitaan,
hän rauhassa nukkua saa.

torstai 3. tammikuuta 2013

Uudet naapurit

Alakertaan muutti lapsiperhe... Ne mekastaa, meluaa ja täyttää rappukäytävän kaikenmaailman kärryillä ja rojuilla. Kaikki tämä on ihan ymmärrettävää, onhan kyse lapsiperheestä, mutta voi JUMALAUTA, pitääkö mennä kertomaan sille henkilölle, joka siinä taloudessa pesee pyykkiä, että huuhteluainetta EI TARVITSE laittaa koko pullollista yhteen koneelliseen! Koko saatanan rappukäytävä käryää karmivalle (esanssiselle) huuhteluaineelle ja se saakelin onka tunkee sisälle myös ovesta, joten myös meillä sisällä haisee heidän huuhteluaineensa ja mä saan hengenahdistusta...  Helvetin siistiä! Musta tulee kohta oikeasti ihan hirveä naapuri, joka rupee vittumaiseksi! En ole vielä päättänyt, että laitanko postiluukusta "ystävällisen" huomautuslapun vai papattimaton... Mitä mieltä olette, vai pitäisikö vaan oikeasti ryhtyä etsimään sitä omaa asuntoa?

tiistai 1. tammikuuta 2013

2013

Elli toivottaa kaikille lukijoilleen (ja ehkä vähän myös niille, jotka silloin tällöin vähän täällä vierailee) oikein onnellista ja mukavaa vuotta 2013!